Yleistä lemmikin sisäloisista ja loishäädöstä


Lemmikit saavat loistartuntoja eri lähteistä. Esimerkiksi suolinkaiset tarttuvat koiralla jo kohdussa ja kissalla emonmaidon välityksellä. Kannattaa lähteä olettamuksesta, että kaikilla pennuilla on suolinkaistartunta jo pienestä pitäen. Pennut myös toimivat suurimpana tartunnanlähteenä ympäristössään. Pentujen tiuhan loishäätöaikataulun noudattaminen on tärkeää. Pienet pennut hoidetaan useaan kertaan, alkaen toisesta tai kolmannesta elinviikosta. Loishäätö toistetaan parin kolmen viikon välein noin kolmekuiseksi asti. Loisten munat leviävät ulosteiden välityksellä, ja tuuli voi kuljettaa munia pitkiäkin matkoja. Ympäristöön levinneet munat tartuttavat uusia eläimiä niiden syödessä esimerkiksi munien saastuttamaa ruohoa. Jyrsijöitä ja muuta pikkuriistaa syömällä koirat ja kissat saavat mm. heisimatoja.

Lue lisää loisten elinkierrosta...

Suomessa koirien yleisin loinen on suolinkainen ja kissalla suolinkainen sekä heisimato. Kissojen loishäädössä tulisikin kiinnittää erityistä huomiota siihen, että valittu lääke tehoaa myös heisimatoihin. Piiskamadot ja hakamadot ovat harvinaisempia. Ulkomailta voi saada eksoottisempia tartuntoja, esimerkiksi sydänmadon.

Aikuisilla lemmikeillä sisäloisten esiintyvyys riippuu paljolti niiden ruokailu- ja elintavoista. Koko elämänsä sisätiloissa viettävällä, valmismuonaa syövällä kissalla loisinfektion todennäköisyys on pieni. Sitä vastoin vapaasti ulkona liikkuva ja saalistava kissa on jatkuvasti alttiina uusille loistartunnoille. Pikkuriistaa tai raakaa lihaa, esimerkiksi teurasjätteitä, syövällä koiralla voi olla myös heisimatotartunta. Raa’asta järvikalasta lemmikki voi puolestaan saada lapamadon. Täyden varmuuden saamiseksi voi eläimen ulostenäytteen tutkituttaa eläinlääkärillä. Ulkomaille matkustavilla lemmikeillä on yleensä omat säännöksensä esimerkiksi ekinokokkien varalta. Kohdemaan loistilanne kannattaa selvittää hyvissä ajoin ennen matkalle lähtöä. Esimerkiksi sydänmatotartunnan ehkäisyyn kannattaa varautua ajoissa.

Aikuisilla, terveillä eläimillä loistartunta ei välttämättä aiheuta mitään oireita. Voimakas infektio pennulla sitä vastoin heikentää pennun selviytymismahdollisuuksia. Tyypillisellä, loisten vaivaamalla pennulla on turvonnut vatsa, kiilloton turkki ja se kasvaa huonosti. Se saattaa kärsiä myös vatsaoireista. Kissanomistajat huomaavat usein kissan peräpäässä kiemurtelevia, riisiryynin näköisiä ”matoja”. Nämä ovat heisimadon jaokkeita. Muita sisäloisia kissan- tai koiranomistajat eivät näe, sillä ulosteessa eritetyt madon munat ovat niin pieniä, että niiden erottamiseen tarvitaan mikroskooppi. Jos lemmikin oksennuksessa tai ulosteessa näkyy kokonaisia loisia, on silloin kyse hyvin voimakkaasta infektiosta.

Voivatko loiset tarttua eläimestä ihmiseen? Lue lisää...
 

Sisäloislääkkeet

 
Suun kautta annettavia sisäloislääkkeitä on saatavissa tabletteina, rakeina sekä tahnamaisina pasta-valmisteina. Kissojen sisäloishäätöön on olemassa myös iholle levitettävä paikallisvaleluliuos (reseptivalmiste). Osa lääkkeistä tepsii vain, jos niitä annetaan useana päivänä peräkkäin, osa taas kerta-annoksena. Annostelu on hyvä varmistaa pakkausselosteesta lääkettä annettaessa.
 
Sisäloislääkkeitä voi ostaa apteekeista ilman reseptiä. Hoitokäyntien yhteydessä myös eläinlääkäreiltä on mahdollisuus lunastaa sisäloislääkkeet mukaan. Kissojen sisäloistartuntoja hoidetaan FLUBENOL pastalla sekä DRONTAL®- ja DRONCIT®-tableteilla.

DRONTAL tehoaa kaikkiin muihin sisäloisiin paitsi leveään heisimatoon, johon vaihtoehtona on sama valmiste kuin koirillekin eli DRONCIT. FLUBENOL pasta häätää kissan suolinkaiset, hakamadon sekä Taenia-heisimadon. Eläinlääkärit ja apteekit auttavat sopivan sisäloislääkkeen valinnassa ja hoidon suunnittelussa. Hyviä tietolähteitä ovat myös tuote-esitteet, joita on saatavilla sekä apteekeista että eläinlääkäreiden vastaanotolta. Lääkepakkauksissa on tarkat annosteluohjeet, joita noudattamalla lääkitys onnistuu. Tiineiden narttujen ja pienten pentujen loishäädöstä on aina varminta neuvotella hoitavan eläinlääkärin kanssa.

Kaikki perheen lemmikit on sisäloislääkittävä samaan aikaan. Säännöllinen, riittävän usein tehtävä sisäloishäätö on tärkeää, sillä sisäloislääkkeet tehoavat vain suolistolla sillä hetkellä oleviin matoihin Lemmikki voi saada uuden sisäloistartunnan piankin lääkityksen jälkeen, jos ympäristössä on hoitamattomia tartuntoja. Eri valmisteilla voi olla toisistaan poikkeavia käyttösuosituksia, joten ne kannattaa aina tarkistaa käyttämänsä valmisteen pakkausselosteesta sekä neuvotella eläinlääkärin kanssa oman lemmikin mahdollisista erityistarpeista esim. ulkomaanmatkojen vuoksi.
 
Annoksen suuruutta laskettaessa kannattaa annettavan lääkkeen määrä aina pyöristää ylöspäin, jotta lääke varmasti tehoaisi loisiin. Jos lääkkeen annostelu on esimerkiksi yksi tabletti per 35 kg, annetaan silloin esimerkiksi 37 kiloa painavalle koiralle puolitoista tablettia. Suurin osa sisäloislääkkeistä on erittäin hyvin siedettyjä, eikä suurinakaan yliannoksina aiheuta hoidettavalle eläimelle haittaa.
 
Lue lisää Flubenol valmisteesta www.flubenol.fi
Lue lisää Drontal ja Droncit valmisteista www.drontal.fi

Sisäloislääkkeiden haittavaikutuksista...

Loislääkityksen tarve on jatkuvaa, sillä annettu loishäätölääke eliminoi lemmikin elimistöstä vain sillä hetkellä olevat loiset, eikä tehoa muualla elimistössä vaeltaviin muotoihin. Lemmikki voi saada sitä paitsi uuden tartunnan ulkoillessaan vaikka heti seuraavana päivänä. Irrallaan liikkuvat koirat ja kissat, ketut ja epätyypilliset isäntäeläimet, kuten hiiret, ylläpitävät loisreserviä. Tämä pitää muistaa erityisesti liikuttaessa lemmikin kanssa ulkomailla, jossa hygienia voi olla heikompaa. Kaikkien sisäloisten hoidossa ja ennaltaehkäisyssä on huomioita myös yleinen siisteys. Koirien ulkoilualueet samoin kuin muut koiratilat tulee pitää puhtaana. Koirien jätökset on tärkeä poimia pois kulkureittien varsilta. Lisäksi on huolehdittava myös omasta ja erityisesti lasten hygieniasta, jotta voidaan välttää tartunnat ihmisiin.

Mitä tehdä, jos madot eivät häviäkään lääkekuurin aikana? Lue lisää...